Tapani Juusola

Pohjolan Sanomien vakituinen elokuvakriitikko vuodesta 2003 lähtien, ensimmäiset arvostelut lehteen vuonna 1994.

1. Dogville (Lars von Trier, Tanska/Ruotsi/Ranska/Norja/Alankomaat/Suomi/Saksa/Italia/Japani/Yhdysvallat/Iso-Britannia, 2003)
2. Unelmien sielunmessu (Darren Aronofsky, Yhdysvallat, 2000)
3. Kill Bill (Quentin Tarantino, Yhdysvallat/Japani, 2003–2004)
4. Amélie (Jean-Pierre Jeunet, Ranska/Saksa, 2001)
5. The Simpsons Movie (David Silverman, Yhdysvallat, 2007)
-------------------
1. Valkoinen kaupunki (Aku Louhimies, 2005)
2. Joki (Jarmo Lampela, 2001)
3. Levottomat (Aku Louhimies, 2000)


1. ”Erikoisin ja mieleenjäävin elokuva menneellä vuosikymmenellä. Myös erittäin vahva tarina ja erinomaisesti näytelty. Olisi toiminut myös ’oikeana elokuvana’ eli lavalta pois vietynä oikeine lavastuksineen jne.”
2. ”Dogvillen kanssa samaa tasoa, johon muut vuosikymmenen elokuvat eivät sitten ylläkään. Vimmainen, suoraan naamalle ja sieluun iskevä elokuva.”
3. ”Kokonaisuutena erinomainen suorastaan taiteellinen toimintaelokuva, joka ei yksittäisinä osina tälle listalle mahtuisi.”
4. ”Eurooppalaisista (paitsi onhan tuolla jo Dogville) elokuvista listalle olisi kuulunut ennen Amélieta mm. Pianonopettaja (La pianiste, 2001), mutta Audrey Tautou on vain niin ihana. Muualta maailmasta vaikutti ainakin Jumalan kaupunki (Cidade de Deus, 2002).”
5. ”WALL-E (2008) on taiteellisilta ansioiltaan parempi, mutta Simpsoneiden vaikutus koko populaarikulttuuriin on niin suuri, ja kun tämä pitkäelokuvakin on vielä onnistunut, niin olkoon listalla animaatioiden edustajana.”

-------------------

1. ”Aku Louhimiehen kaikkia vuosikymmenen kotimaisiakin elokuvia parempi tv-sarja Irtiottoja (2003) on tässä elokuvassa läsnä yhden tarinan voimin. Ja toimii ja kouraisee. Janne Virtanen ja Susanna Mikkonen ovat päärooleissa erinomaisia.”
2. ”Maailmalla suosittu episodielokuva -tyyppi on Jarmo Lampelan ohjauksessa yllättävän toimivaa kotimaista.”
3. ”Taiteellisilta ansioiltaan tähän olisi kuulunut vaikka Jari Halosen Aleksis Kiven elämä (2002), mutta Levottomien vaikutus (hyvä ja huono) koko vuosikymmenen suomalaiseen elokuvaan, televisioon ja viihteeseen on kiistaton ja siksi ansaitsee paikkansa. Myös suomielokuvan ihanimmat naiset (Laura Malmivaara, Irina Björklund, Matleena Kuusniemi, Vilma Melasniemi) sitten Mikko Niskasen Käpy selän alla (1966).”