sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Heikki Ikonen

Hämeen Sanomien elokuvakriitikko, kirjoittaa jonkin verran muuallekin. Kirjoittanut elokuvasta kohta 20 vuotta. Elokuvan ohella tunnetaan talouden ja kansainvälisten asioiden toimittajana. Toiminut myös käsikirjoittajana.

1. 21 grammaa (Alejandro González Iñárritu, Yhdysvallat/Saksa, 2003)
2. Match Point (Woody Allen, Yhdysvallat/Iso-Britannia, 2005)
3. Viisi vuodenaikaa (Kim Ki-duk, Etelä-Korea/Saksa, 2003)
4. Kimpassa (Lukas Moodysson, Ruotsi/Tanska/Italia, 2000)
5. Perikato (Oliver Hirschbiegel, Saksa/Italia, 2004)
-------------------
1. Mies vailla menneisyyttä (Aki Kaurismäki, 2002)
2. Miehen työ (Aleksi Salmenperä, 2007)
3. Nousukausi (Johanna Vuoksenmaa, 2003)


1. ”Harva elokuva on koskaan käsitellyt eksistentiaalisia aiheita yhtä syvällisesti ja koskettavasti. Elämän ja kuoleman sattumanvaraisuus, syyllisyys, usko ja sen menetys, ihmissuhteet – kaiken tämän käsikirjoittaja Guillermo Arriaga ja ohjaaja Alejandro Iñárritu punovat yhtä maagiseksi ja jänteväksi kokonaisuudeksi kuin Krzysztof Kieslowski parhaimmillaan. Elämä on kevyttä kuin savu, koska se roikkuu aina ohuen langan varassa. Silti me koemme sen äärimmäisen painon, koska ihminen on rakastava ja sureva olento. Loistava näyttelijäkaarti tekee uransa tyrmäävimmät roolit.”
2. ”Allen, joka on ehkä merkittävin elävistä elokuvaohjaajista, palasi huipputasolleen Match Pointissa. Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta vapaasti soveltava draama liikkuu tematiikaltaan samoilla alueilla kuin 21 grammaa: elämän sattumanvaraisuus, syyllisyys, rikos, intohimot. Allenin maailmankuva on iloisen nihilistinen – päinvastoin kuin Dostojevski, Allen todistelee, kuinka menestyksen jano ja seksuaalinen himo tukahduttavat tavallisen sukankuluttajan omantunnon tuskat, vaikka välillä koville ottaakin. Allenin löytö Jonathan Rhys Meyers tekee kansainvälisen läpimurron psykopaattisena nousukkaana, jolla on kyky hämätä ja pettää kaikkia.”
3. ”Minimalistinen muotovalio, joka huikean kameratyön siivittämänä avaa buddhalaisen maailmankäsityksen. Elämä on tuskien taival, josta selviää parhaiten mielentyyneydellä eli kääntämällä selkänsä inhimillisille intohimoille. Ainoa elokuva historiassa, joka lihallistaa tietyn uskonnon olemuksen, eikä vain kuvaa sen pyhien miesten maista taivallusta.”
4. ”Psykologisesti riemastuttavan tarkkanäköinen kuvaus vastakulttuurista ja siihen intoutuvien vaikuttimista. Vuosikymmenen humaanein ja hauskin elokuva.”
5. ”Viileän realistinen ja juuri sen vuoksi paras elokuva, jota on koskaan tehty natsi-Saksasta. Hitlerin komentokeskuksen viimeiset päivät on kuvattu täysin ilman moralistista paatosta, aivan kuin katsoisi dokumenttia. Bruno Ganz tekee yhden elokuvahistorian vaikuttavimmista sielututkielmista Hitlerinä. Näin inhimillisessä mittakaavassa ei veristä tyrannia ole koskaan kuvattu.”

-------------------

1. ”Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä nitoo ohjaajansa keskeisiä teemoja. Yhteiskunta on armoton, mutta köyhien keskinäinen solidaarisuus saa suorastaan uskonnollisia tasoja. Kaurismäen kuva pahnan pohjalle pudonneiden pyhimysmäisyydestä maistuu aika epärealistiselta, mutta silti elokuvan humaani eetos, oivaltava huumori ja Timo Salmisen aina häikäisevä kameratyö kouraisevat.”
2. ”Itsensä myyminen voi kuulostaa mukavalta tavalta tienata elantonsa, etenkin jos myyjä on mies. Aleksi Salmenperä ja Tommi Korpela tekevät selväksi, että lihansa kaupallistaminen romuttaa pönäkimmänkin panomiehen itsekunnioituksen, mielenterveyden ja ihmissuhteet. Salmenperä osoittautuu esikoispitkässään yhdeksi lupaavimmista ohjaajista vuosiin. Hän hallitsee tiiviin kerronnan, elokuvan rakenteen ja pienieleisen tehokkaan ihmiskuvauksen.”
3. ”Sinisilmäinen juppipariskunta törmää ankaraan elämään ja aitoihin ihmisiin kuppaisessa lähiössä, mikä avaa solmuja heidän ummehtuneessa elämässään ja suhteessaan. Köyhillä on kovaa, mutta ainakin he ymmärtävät elämän ja toisten ihmisten arvon, jotka ovat tunteettomalle ja itsekeskeiselle yläluokalle kadonneita suureita. Elokuvan luokkapohjainen ihmiskäsitys on hiukan asenteellinen ja köyhiä idealisoiva Kaurismäen tapaan, mutta se toteutuu hauskasti ja koskettavasti.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti